Sarvesta härkää, sanasta laulajaa: aiheena maskuliinisuus

Jussi ja Juho keskustelevat kotimaisesta laululyriikasta, jonka yhteinen nimittäjä tässä jaksossa on maskuliinisuus. Kuten yleensä, keskustelu  rönsyilee myös lyriikan ulkopuolellekin.

Maskuliinisuus-jakson lyriikka-analyysi: Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukaus: Nyt on mies!

Erityisopettaja Timo Rautiaisen tekstit tunnetaan miehisistä näkökulmistaan. Niissä käsitellään niin väkivaltaa ja ääriliikkeitä kuin hirttoitsemurhaa ja alkoholismiakin, jotka perinteisesti on mielletty miehisiksi toimiksi. Miehinen aspekti ei ole kuitenkaan missään muussa Rautiaisen tekstissä niin selvä kuin Trio Niskalaukauksen vuoden 2001 Kuilun partaalla -EP:n kappaleessa ”Nyt on mies!”. Siitä on myös julkaistu saksankielinen versio Hartes Land -levyllä vuonna 2004.

”Nyt on mies!” kertoo tarinaa yksin järven rannalla asuvasta, omavaraisesta miehestä, joka – ainakin tekstin mukaan – on nimetty kaikkein kovimmaksi. Hän marssii omalla maallaan omat saappaat jaloissaan. Saappaat inhimillistetään, kun kerrotaan, etteivät ne kompuroi kivissä. Toisin sanoen miehemme ei sorru vaikeuksienkaan edessä. Sangen ihailtavaa, siis. Ensimmäisen säkeistön sävy onkin lähes ylevä, vaikka siitä voikin jo aistia, että sisäinen konflikti ulkomaailman kanssa on tuloillaan.

Toisessa säkeistössä alkaa kiiltokuvan ristivalotus. Miehemme on nauttinut puoli pulloa viinaa ja on valmiina ”suureen hetkeen”. Hetki osoittautuu hampaan poistoksi. Toimenpide hoidetaan hohtimilla, jonka jälkeen ”veri täyttää nielun suun”. Vaikka säkeistön lopusta irrotettu lause onkin ironinen, sen kuulee joskus esitettävän faktana: ”Kyllä mies kivun kestää, mutta ei häpeää”. Tässä tarkoitetaan häpeällä hammaslääkäriin menemisestä tai jopa lekurin pelkäämistä. Säkeistön sävy on tragikoominen.

Kolmannessa säkeistössä ja sitä edeltävässä puheosuudessa päähenkilömme pääsee ääneen kaikkitietävän, kolmannen persoonan ulkopuolisen kertojan sijasta. Mies kertoo evästävänsä itseään joka aamu kertaamalla epäonnistumisiaan ja käyttämättä jääneitä mahdollisuuksiaan. Maittava aamiainen. Namskis! Itse säkeistön sävy on traaginen. Mies tietää kaiken, ei tarvitse muiden apua, ja itse kantaa ristinsä sekä kaivaa hautansa. Vaikka omavaraisuus olikin aluksi ihailtavaa, se suurten vaikeuksien edessä kääntyy itseään vastaan.

Kappaleen videolla esiintyy Jari ”Bull” Mentula ennen kuin hän oli tuli tunnetuksi julkisuuden henkilöksi. Hän treenaa videossa kuntosalilla Veli-Pekka ”Wellu” Niskasen kanssa. Sattumalta Mentula tekee videolla penkkipunnerruksen lisäksi krusifiksiksi-kutsuttua laiteella sarjoja, joka sopii hyvin kolmannen säkeistön Jeesus-alluusion eli ristin kantamisen kanssa yhteen.

Kertosäkeenä toimii pelkkä toisteltu huudahdus ”Nyt on mies!” Kuitenkin säkeistöjen sävyn kautta virke saa joka kerta uuden merkityksen: ylevä, koominen tai traaginen. Tämä vastaa hyvin esimerkiksi Samuli Putron ”Elämä on juhla” -kappaleen kertosäkeen merkityksiä, jossa elämän juhlallisuus on välillä totta ja välillä sarkasminsävyttämä muisto vain. Tällainen kertosäkeen merkityksen muutos, vaikka sanat pysyisivätkin samana, on ominaista hyvälle laululyriikalle.

Kokoavsti olisikin helppo yksinkertaistavasti ajatella, että kolmannen ja toisen säkeistöjen koomiset ja traagiset sävyt jäisivät pelkästään voimaan miehisyyden kuvauksesta kappaleessa, mutta ainakin itse näen sen vähän toisin. Niin omavaraisuus kuin vaikeuksista selviäminenkin jäävät edelleen miehuuden positiivisina puoliksi, vaikka niihin luo oman särönsä yksinäisyys, jääräpäisyys ja negatiivisuuteen taipuva ajattelu. Kappaleen voikin nähdä ensisijaisesti miehuuden ja ehkä Rautiaisen itsensä sisäisen maailman ruodintana ennemmin kuin ulkoisten olosuhteiden kuvauksena.

-Jussi Moilanen